Sivut

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Kilpikonnakakku

Unohdin mieheni syntymäpäivän...
Mies sanoi edellisenä iltana,
että vanhempansa tulevat käymään seuraavana päivänä.
-Ai miksi?, kysyin...
-Ku mulla on syntymäpäivä.
-Ai niin joo, niinhän onkin, öö joo :)

Pakkasessa oli onneksi valmiiksi täytetty pohja.
Jonkun toisen kakun jämistä.
Olin myös juuri nähnyt Näpertäjän päiväkirja-blogissa
tällainen siitä tuli :)

Onneksi varastossa oli myös
muffinsseja ja 
suklaita ja
pienet marenkipyörylät.
Keitin pihan omenoista ja sokerista ja kanelista
hillokkeen ja
kunnon juhlat saimme aikaiseksi :)

6 kommenttia:

Hatatuu kirjoitti...

Aika paha, itse kun unohdan aina kaiken.. Ihana kilpikonna kuitenkin ja näyttävät tarjottavat!

Miia/ Rajalan tupa kirjoitti...

Osaat tehdä hienoja kakkuja ja niiden lisäksi tiirailen aina myös kotianne taustalla. Lisää kuvia kodistanne kehiin!??

Sumi kirjoitti...

Veikeä, hauska kakku! Ehkäpä tuo korvasi unohduksen? :)
Kauniisti on pöytänne katettu!
Kiitos kauniista kommentistasi blogissani. Tippa herahti linssiin kun sen yllättyneenä luin!
Ihanaa torstaita Sinulle!

Lennu kirjoitti...

Kilpikonnalle on näköjään langennut jonniimoinen pelastajan rooli! ;) Hauska on, ja kauniita muut(kin) tarjoilut, kuin myös kattaus.

Pauliina kirjoitti...

Kiitos taas ihanista kommenteistanne! :) <3

Miia: Kiitos! Tulee kuvia kodista... Ja meille saa tulla kuvaamaan seuraavaa kirjaa :) Tai ihan muuten vaan kylään :)

Sumi: :) ja samoin ihanaa torstaita kaikille.

Miia/ Rajalan tupa kirjoitti...

Kiitos pauliina kuvauspaikasta ; )ja kyläilykutsusta. Heh, ei ole vielä tulossa toista kirjaa...